No ei menny enää hyvin

Mä sitten ahmin ja oksensin oikein kunnolla eilen. Olin idiootti, tiedän sen. Myrsky oli pettynyt. Kusin meidän sopimuksen, taas. Menin kuitenkin kertomaan Myrskylle, että oksensin verta ja siitä lähdettiin huutoitkun saattelemana päivystykseen. Mä pelkäsin siinä kohtaa, että mut potkittais osastolle.

Päivystyksessä otettiin pikaverikoe ja sen jälkeen psykiatrinen sairaanhoitaja haastatteli mua. Se olis halunnut mulle Nupoajan jo lähipäiville, mutta sanoin, etten tarvi sitä. Pärjään kyllä ens tiistain Nupokäyntiin asti. Kai... Muttaniin, verikokeet oli ok ja veri oksennuksessa johtu ärtyneistä limakalvoista eli ne päästi mut pois. En joutunut osastolle, vaikka kyllä ne sitäkin ehdotti. Pakkohoitokriteerit ei kuitenkaan täyttynyt. Sairaanhoitaja oli huolissaan mun syömättömyydestä ja Myrskykin sano, ettei asiat voi jatkua enää näin.

Tää tarkottaa nyt sitä, että mun on syötävä useemmin ja enemmän, että vältän sairaalan ja pakkoruokinnan. Laitos on siinä ja siinä, että laittaako ne mut heti jonnekkin, jos en syö. Aamupalaa en silti ahdistukseltani saanut alas ja nyt mua pelottaa mitä kaikki sanoo. Myrskyn pitäis jutella mulle vielä, mutta sillä on muitakin hommia.

Tuntuu, että kaikki on turhautuneita muhun ja mun syömättömyyteen, mutta mä en vaan saa enää ruokaa alas. Myrsky ei tunnu ymmärtävän sitä. Oon ihan helvetin yksin ruokataistelun kanssa ja oon aivan loppu henkisesti. Mä haluisin vaan itkeä silmät päästä. Mulla ei oo oikeen ketään kelle puhua, koska Myrskyäkin vaan vituttaa mun touhu. Mä en tiiä mitä mä teen? Jos en syö, joudun pakkoruokintaan, mitä en halua. Jos syön, lihon, mitä en myöskään halua.

Mun pää ei kestä tätä...