Kuvittele.
Heräät, mutta haluat vain nukahtaa uudestaan.
Ensimmäinen asia jonka kuulet, on hyökkävä vihan ääni. Se latistaa sinut lattiantasolle.
Syöt aamiaista. Aina vihan äänen mielestä liikaa, liian vähän tai väärää ruokaa.
Menet kouluun ja aherrat, jotta viha voisi olla edes hetken hiljaa.
Tulet kotiin. Et saa rauhaa hetkeäkään. Viha pakottaa sinut töihin.
Katsot kuinka muut pitävät hauskaa. Heillä ei ole vihaa niskassa.
Menet nukkumaan, mutta et saa unta. Ajattelet liikaa vihaa. Sinä pelkäät vihaa. Viha näkee pelkosi, joten pidät maskia päällä. Yöllä saat ottaa maskin pois hetkeksi. Viha ei näe sinua. Saat hetken ajan vain olla ja romahtaa.
Ja aamulla koet kaiken uudestaan.
Koitat paeta vihaa, mutta ihmiset lukitsevat sinut vihan luokse.
Olet lopen uupunut vihaan, mutta sinulla ei ole mahdollisuuksia sitä vastaan. Ei mahdollisuuksia ilman ihmettä.
Mun vihan ääni kuuluu mun vanhempien suusta.
Ja mä haluan pois niiden läheltä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.