sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Don't fuck up your pretty arms

Mä viiltelin ekan kerran kun olin 12. Olin vakavasti masentunut ja olin kuullut viiltelystä. Halusin koittaa auttaisiko se todella. Tein pienen naarmun puukolla vasempaan ranteeseeni. Se sattui enkä tehnyt enempää moneen vuoteen. Kukaan ei huomannut tätä jälkeä eikä siitä jäänyt arpea. Viiltely ei ollut mun ahdistuskeino silloin.

14-vuotiaana viiltelin toisen kerran. Olin masentunut ja minulla oli bulimian oireita. Kerran erään ahmimisen jälkeen tartuin taas puukkoon ja viilsin käteeni. Se tuntui sopivalta rangaistuskeinolta. Jäin nopeasti koukkuun viiltelyyn. En pystynyt lopettamaan ahmimista, joten en myöskään lopettanut viiltelemistä. Viiltelin melkein aina syömisen jälkeen rangaistakseni itseäni.

Osastolle joutuessani olin pahassa viiltelykoukussa. Salakuljetin teriä osastolle ja myös varastin neuloja. Osastolla koitin tappaa itseäni viiltämällä ranteet auki useamman kerran. Lopulta kaikki teräni löydettiin. Siirryin itseni raapimiseen ja hakkasin päätäni seinään.

Osastojaksin lopussa en vahingoittanut itseäni juuri ollenkaan. Se oli yksi poispääsyehdoista. Kuitenkin kotiin/kuntoutumisyksikköön päästyäni viiltely karkasi käsistä. Aloin myös ahmimaan taas ja rankaisin siitä itseäni viiltelemällä. Nyt en osaa lopettaa.

Mulla on arpia käsissä, jaloissa ja mahassa. Mä oon ollut tikattavana useemman kerran. Mulla on elinikäisiä arpia ympäri kehoa. Mä en toivo tällästä kenellekkään. Mä koitan lopettaa, mutta mä en vaan osaa. Tälläkin kotilomalla oon viillellyt jo 11 kertaa.

Olkaa te vahvempia. Älkää pilatko kauniita käsiänne.

5 kommenttia:

  1. Kädet arvilla, 6 vuotta viiltoja. Oon aika hyvin päässy eroon viiltelystä, mutta vielä joskus siltikin sorrun.. Mä tiedän tuon tunteen, kun jää koukuun ja on vaikeaa lopettaa. Ja kun lopettaa niin keksii toisen tavan satuttaa itseään, niin kun mullakin kävi.. Mutta jokainen naarmuton päivä on askel kohti parempaa. Sä pystyt ja pääset siitä vielä. Askel kerrallaan, kaikki vielä järjestyy.

    Voimia, tosi paljon! ❤

    VastaaPoista
  2. Sää oot mahtava ku jaksat varottaa muita viiltelystä vaikka sulla vaikeeta. Ite oon viillelly ja parikertaa ihan syvältä, osaatko kertoo et kauanko kestää että ne arvet vaalenee/kapenee? Haluaisin auttaa sua <3 Voimia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu arvista. Mulla vaalenee huomattavasti noin vuodessa. Ja kiitos ♡

      Poista
  3. Ihan törkeen paljo voimii sulle! Ku menee sillee vähä kerrallaan ja rauhassa nii voi saada aikaan vaikka ihmeitä. Säki paranet, meet vähä kerrallaan askelii eteenpäin. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.