Muuttoasiaa

Tänään oli sossupalaveri, jossa päätettiin, että pääsen muuttamaan toiseen laitokseen ensi viikon lopulla. Vielä sitä ennen pitää käydä tekemässä paperihommia siellä laitoksella, enkä vielä tiedä koska se on. Se selviää keskiviikkona toivottavasti. Oon ihan tyytyväinen. Olis voinut mennä huonomminkin. Nyt pitää vaan odottaa.

Mä sain aikas ison pettymyksen silti tänään. En ala selittää tätä monimutkaista sotkua teille, koska siitä ei tuu mitään, mutta pääpiirteittään voin sanoa, että koska jätin tämän jakson kesken koulussa, en saa haluamaani kurssia ensi jaksossa ja multa loppuu opiskeluvuodet, jos en saa sitä nyt. Eli kyse on mun kauan haaveilemasta espanjasta. Mun täytyy vissiin odottaa taas vuosi ja senkin jälkeen en ehdi kaikkia kursseja suorittamaan. Älkääkä sanoko mitään "ota yhteyttä opoon/opettajaan/rehtoriin". Kukaan ei voi auttaa mua, koska eri koulut ja blaa blaa niin turvat tukkoon. Mä kyllä yritin ja sain koulusihteeriltä ja rehtorilta kylmän ja vittumaisen "voi voi, mitäs keskeytit" -vastauksen leveän hymyn kera. Itkin sitä sitten koko matkan takasin laitokselle ja laitoksellakin ihan hyvän aikaa, kunnes rauhotuin ja aloin siivoomaan (niinko what, siivoon extempore????).

Mä oon tutkinut paljon minimalismia ja keräsin sitten tänään mun käyttämättömät vaatteet, korut, rasvat, kynsilakat, hajuvedet ja aattelin lahjottaa ne siskolle ja se saa päättää, että mitä se tykkää käyttää ja heittää loput pois. Siivosin mun huoneen myös kaikesta ylimääräsestä turhasta roinasta, kuten random papereista ja kuiteista ja sitä roskiin heitettävää tuli aika paljon. Tarkotuksena on heittää/lahjottaa vielä enemmänkin tavaraa, kunhan raaskin luopua niistä. Esim muutamat kengät mulla on vähän siinä ja siinä. Tää ajatus lähti ihan siitä, että en halua muutossa kuskata hirveesti ylimäärästä ja turhaa tavaraa. Tuntuu vapauttavalta. Huomenna siivoon vielä lisää, jos ehdin kaikelta pakolliselta sähläämiseltä (hammaslääkäri, terapia, yks ryhmä...).

Oon myös miettinyt mun hiusten leikkaamista. Ne on huonossa kunnossa ni se tekis vaan hyvää, mutta en tiedä, että raaskinko. Toisaalta vois olla, että uusi minä, uusi alku ja leikata vaan. En mä kyllä varmaan täällä nykysessä laitoksessa vielä viitti, mutta siellä toisessa ehkä sitten. Ottaisin uuden alun ja alottaisin puhtaalta pöydältä. Ehkä mä tarviin sitä. En vaan tiedä, että uskallanko. Hiukset on ollut mulle jonkinlainen tuki ja turva. Mut myös huomataan aina hiuksista ja niitä kehutaan. En tiedä mitä teen.