lauantai 16. syyskuuta 2017

Ahmimiset jatkuu

Mä ahmin edelleenkin ihan helvetisti. Myrsky sanoi, että "koita ahmia joka päivä vähemmän kuin edellisenä". Se kuullosti siinä kohtaa hyvältä idealta. Onnistuuko se? No ei... Kyllä mä yritän, mutta ei siitä tuu mitään. Ajatukset pyörii vaan ruuassa ja siinä, että mitä syö, koska ja kuinka paljon. "Koska pääsee taas syömään?"-kysyy mun aivot. Koko ajan. Mun pitäis mennä kauppaan hakee huomiselle jotain järkevää ruokaa, mutta en uskalla lähteä sinne, koska mukaan lähtis luultavasti 20€:n arvosta mättöä. Mun rahatilanne ei myöskään oo nauttinut mun ahmimisista. Mikään ei nauti mun ahmimisista. Silti en pysty lopettaa. Mä inhoon tätä.

Myrsky siis tietää ahmimisista. Se ei kuitenkaan tiedä ongelman laajuutta. Enkä aio sille kertoa ainakaan tänään, koska sillä on vitutuspäivä (aka menkkapäivä niinkuin mä sanon). Viiltelystä tietää vaan terapeutti, mutta se ohitti asian, koska oli tärkeempiäkin asioita. Mä en oo ees uskaltanut sanoa Ronjalle viiltelystä. Oon isoissa ongelmissa, jos esim. Myrsky tai sossu sais tietää. Mun muuttoa lykättäis sit taas satavarmasti ja siitä en tykkäis. Tää salailu silti satuttaa ja en tykkää ollenkaan. Mutta ei tarvi huolestua, en oo viiltänyt syviä tai mitään vaarallista mikä tarvis välitöntä hoitoa.

Haluisin, että maanantain sossupalaveri olis jo ohi ja saisin sen muuttopäivämäärän ni ehkä sit olisin niin helpottunut, että tää kaikki loppuis. Aina saa toivoa. Tuskin silti tää loppuu koskaan tai ainakin nyt on sellanen olo.

Oon niin loppu tähän ahmimiseen. Vittu.

1 kommentti:

  1. Mä muistan mun omat ahmimisajat ja osaisinpa sanoa miten siitä kierteestä pääsisi ulos. Mut vuosien jälkeenkään en oo löytänyt mitään oikeeta ratkaisua muuta kuin tyyliin et ei vaan yksinkertaisesti ehdi koska koulu ja työt, kavereiden synttärit, sukulaisten muutot ja muuttoapuna oleminen jne. Kaikkia ulkoisia tekijöitä jotka estää koska ite ei vaan pysty eikä osaa. Se on kamalaa... Mut mä tiedän et toi vaihe loppuu joskus, voi loppua ihan vaikka jo huomenna! Usko mua! Sä pääset tästä vaiheesta kyllä yli ❤️

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.