Mitä tapahtuu tulevaisuudessa?

Mulla oli palaveri laitoksella tossa pari päivää sitten. Siihen tuli ihan liikaa ihmisiä ja en tykännyt. Mua vaan syyteltiin mun huonosta voinnista ja muistuteltiin vaan niistä paskoista hetkistä. Palaverin jälkeen menin vaan itkemään huoneeseeni. Syyttelin itteäni kaikesta ja olin tosi epävarma mun tulevaisuudesta.

Palaverissa päätettiin, että mut siirretään viimeistään toukokuussa toiseen laitokseen ellen pääse muuttamaan omilleni. Ne sano sitä etten oo valmis asuu yksin, koska mun psyykkinen vointi on liian huono. Haluisin silti oman kämpän mahdollisimman pian. En haluu sinne toiseen laitokseen. Haluisin jäädä vaan tänne. Ens viikolla tehdään sossun kanssa hakemus sinne toiseen laitokseen. Mulla on silti mahdollisuus perua se, jos asiat menis niin, että pääsisinkin muuttaa omilleni. Mutta viimeistään lokakuussa muutan omilleni, kun täytän 18. Mä oon päättänyt sen. Sitten mä laihdutan...

Sattuu ajatellakkin, että joudun lähtemään tästä laitoksesta. Täällä on Hopeasydän. Se jaksaa kuunnella mua. En haluais alottaa uudessa paikassa uusilla säännöillä uusia suhteita. Hopeasydän on täydellinen. Ei kukaan voi korvata sitä. Helvetti kun kiinnyn ihmisiin...

Mulla oli maanantaina Transumiehelle viiminen aika. Mä en oikeen tuu toimeen sen kaa, joten se vaihdetaan. Vaihdossa saattaa kestää kauankin. MUTTA se päästi mut vaa'alle sillä ehdolla, että se kirjaa sen lukeman ylös. Olin. Vitun. Lihava. Lihavampi kuin luulin. Tarvis ottaa itteä niskasta kiinni. Ja hommata uus vaaka. Oon viime päivätkin vaan läskeillyt. Vetänyt keksejä ja karkkipussin. Karkeista osa pääty kyllä lattiakaivoon. Liian pieni osa. Oli muuten pahan makusta...

Huoh... Mun tulevaisuus on niin sekava. Koska muutan? Minne muutan? Koska koulua? Koska hommaan vaa'an? Koska laihdutan oikeesti? Koska ostan kasan lääkkeitä? Koska viiltelen taas? Koska mä en enää jaksa?