tiistai 6. kesäkuuta 2017

Mä haluun pois täältä

Mulla on mennyt hermo tän laitoksen toimintaan. Lopullisesti. Haluan vaan lähteä täältä ja muuttaa omaan kämppään. Nyt heti. Mä selitän:

Mulla on ollut tosi yksinäinen olo jo jonkin aikaa. Jossain edellisissä postauksissa oon saattanut mainita, kuinka mua ei auteta käytännössä yhtään missään, vaan mun pitää selvitä itte. Joo kyllä mä selviinkin, mutta mitä mä täällä teen, jos pärjään hyvin itsekin. Mulle lupaillaan kauheasti, että joo hoidetaan yhdessä ne raha-asiat sun muut. Joo ei hoidettu. Itte joudun yksin niistä kyselemään, koska kenelläkään ei oo aikaa tai kiinnostusta hoitaa niitä asioita mun kanssa. Myrskykin lupailee kauheasti, ja harvoin se niitä toteuttaa. Joo ymmärrän, että tilanteet muuttuu, mutta mulle vois edes ilmottaa, että hei hoidetaanko se asia huomenna, koska tuli kiirettä. Hirveen vaikeeta toi ohjaajien kommunikointi.

Mä voisin listata ziljoona syytä tähän, että miks tää laitos on tuntunut pitkään jo väärältä paikalta, mutta en jaksa. Tossa ylhäällä oli ne tärkeimmät.

Viimeinen niitti tuli eilen. Täällä laitoksella on kesän aikana kaks kesäleiriä. Muitten mielestä saattaakin kuullostaa kivalta, mutta minä ja mun ahdistus ei tykkää. Mä en nauti tylsistä päivistä kiljuvien kakaroiden kanssa tai unettomista öistä. Lisäksi normirutiinien rikkominen ja epävarmuus lisää mun ahdistuksen tuhatkertaiseksi. Mä koitin asiallisesti keskustella vaihtoehdoista, mutta sain tietää, että noi leirit on kaikille pakollisia ja aloin vaan itkemään. Mä tiedän, että leirien rasitus ja ahdistus saa mut luultavasti tekemään jotain joka saa mut osastolle. Mä sanoin siitäkin, mutta ohjaajia ei kiinnostanut paskaakaan. Eli mun näköjään pitää kärsiä, vedellä ziljoona tarvittavaa ja hakata päätäni puuhun tai jotain. Ohjaajille tää on näköjään ihan sama.

Mä meinasin jo eilen lähteä tappamaan itteäni, koska en tuu selviimään leireistä, eikä mulla näköjään oo vaihtoehtoja. Mä tappelen ton ajatuksen kanssa koko ajan. Leirit sattuu vaan olemaan yhtä kauheita kuin koti. Mä en yksinkertaisesti kestä niitä.

Mun ainoa "järkevä" vaihtoehto siis on omilleen muutto, jos sossu suostuisi siihen. Muuten se on vissiin kuudes osastojakso tai jotain. Mä en muista, että koska mun seuraava sossupalaveri on, mutta jos se ei oo pian, mä laitan vaikka jotain sähköpostia sossulleni ja koitan puhua sen kanssa.

Mä niin haluun vaan pois täältä.

1 kommentti:

  1. Hyi onpa kiva että täytyy pakottaa leirille :0 Mulla ei edes enää ole ahdistusta ja sh tosi lievänä mutta kyllä mäkin itkisin ja potkisin jos mut pakotettais jonnekin leirille joka ei tasan tarkkaan auta yhtään missään asiassa... Tsemppiä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi.