Keskitysleiri

Selvisin leiristä. Just ja just. Vai selvisinkö?

Leiriä oli kulunut noin neljä tuntia, kun mä sanoin Myrskylle, että meen vaikka sitten kotiin sieltä kunhan ei tarvis olla siellä. Mä olin varma, että vanhemmat ottaa mut kotiin, koska niin ne aina lupailee, että aina koti on avoinna. No ne valehteli mulle. Ne ei suostunut ottaa mua kotiin, vaikka Myrsky soitti niille. Vitun valehtelevat paskakasat. Laitan todellakin välit poikki. Syynä oli, ettei edelliset kotilomat ole mennyt hyvin. Anteeks mitä vittua???? Ensinnäkin, mitkä kotilomat? En oo ollut kotona varmaan puoleen vuoteen lomilla. Ja sillonkin ne meni paremmin kuin osasin kuvitella.

Kärsin sitten siellä kylmässä hyttysten ja ampiaisten keskellä ja kuuntelin kiljuvia kakaroita. Plus syömiset kusi ja urakalla. Vedin aina salaa ohjaajilta ruokaa kaiken normiruuan lisäksi. Eikä se ahmiminen jäänyt vaan leirille. Oon ahminut sen jälkeenkin laitoksella salaa ohjaajilta, koska häpeän ahmimisia. En oo ollut edes vuorokautta laitoksella ja oon ahminut jo ihan liian monta kertaa. Paino noussut viikossa kolme-neljä kiloa.

Mun vointi on aivan surkea. Mä tiesin, että näin käy leirin jälkeen. Eilen meinasin jo tappaa itteni. Eli helvetin hyvin menee. Kohta onneksi terapia. Toivotaan, että sieltä saan jonkinlaista apua.