Mua pelottaa

Mulla on ollut paskoja päiviä. Varsinkin illat on kamalia. En silti voi ottaa tarvittavaa, koska mä pelkään, että laitos lähettää päivystykseen (=osastolle). Viimeks kun otin tarvittavaa niin uhkailtiin päivystyksellä. Sen jälkeen en oo ottanut sitä. Mun illat on ollut kamalia, mutta mun on ollut pakko vaan kärsiä.

Mulla oli maanantaina palaveri. Siinä oli joku ihan uus lääkäri, joka ei tiennyt mun asioista mitään. Päätettiin, että yhtä iltalääkettä nostetaan. Se on luultavasti se lääke joka sai mut joskus pahasti ahmimaan. Mä pelkään, että samanlainen ahmimiskausi tulee nytkin. Päätettiin myös, että mulla on uus palaveri keskiviikkona ja siihen tulee yksikön lääkäri, joka tietää mun asioista.

Mua pelottaa se huominen palaveri aivan helvetisti. Mä niin tiedän syvällä sisimmässäni, että mua ei päästetä yksikköön nyt kun oon viillellyt. Se on mun pahin pelko. Mä tuun romahtamaan, jos yksikkö viedään multa. Onneks Hopeasydän tulee mun palaveriin. Ehkä se pehmentää mun laskua korkealta. Mitähän sossukin sanoo, jos yksikkö viedään. Ne varmaan potkii ulos laitoksesta. Apua...

Mulla on jo jonkinlaisia itsemurhasuunnitelmia, jos kaikki menee huomenna huonosti. Ihan kaiken varalta. Tai sitten lähden hatkoille. En tiedä yhtään minne menisin. Varmaan silti tappamaan itseni, mutta muualle. Tai sitten teen helposti ja vedän lääkkeitä kauheen kasan. Kaikki riippuu miten huomenna menee. Toivottavasti mä ehdin aamulla juttelemaan Hopeasydämen kanssa mun peloista. Toivottavasti se ottaa ne tosissaan eikä vähättele mun tunteita niinkuin muut.