Käytiin äsken kattomassa yksikön kanssa Kerro minulle jotain hyvää -leffa. Itkin kuin vesiputous. Ehkä myös leffan takia, mutta myös sen takia, että samaistuin naiseen niin voimakkaasti.
SPOILER ALERT! Eli lyhyesti sanottuna mies jättää naisen yksin ja ne ei voi enää koskaan tavata. Naiselle jää vaan muistot. Ja kaikki itkee...
Mä oon kokenut sen tunteen niin monta kertaa. Jo ala-asteella kaks kaveria jätti mut eri vuosina. Osastolla kaikki hoitajat, varsinkin Enkeli. A jättää mut ehkä syksyllä. Miten mä enää kestän sen???
Se tunne painaa sut sänkyyn. Se ei anna sun hengittää. Se sekottaa sun mieles ja se kestää loputtomiin. Aina kun sä luulet, että helpottaa niin se tulee takasin kahta kauheampana. Se on maailman raskain tunne; kun rakastamasi henkilö jättää sut yksin, ihan yksin...
Kuinka monta kertaa ihminen kestää sen? Kuinka monta kertaa mulla on jäljellä? Onko mulla lupa hajota taas?
Itsellänikin on lähtenyt monta ystävää ja tärkeitä hoitohenkilöitä on jäänyt vuosien varrella menneisyyteen. Tietty surin ja suren edelleen heitä.. lokakuussa hoitajani jää pois. Huoh :( tänä vuonna ollut jo 5 eri hoitajaa joiden kanssa oon tehnyt töitä kaikkien lomien takia.. Mutta pointtina oli että kyllä sinä selviät, tarkoitus ei ollut todellakaan syyllistää olostasi. ♥
VastaaPoistaPysy vahvana ja anna elämälle mahdollisuus ♥
Mullakin vaihtunu hoitohenkilöt aika tiuhasti viime aikoina.. Olis kivampi pitää vanhat:/ Mut elämä jatkuu kaikesta huolimatta? Kovasti voimia sulle<3
VastaaPoista