Lääkärit ei ymmärrä

Lääkäri haluu pitää mua täällä ainakin kuukauden. Maanantaina selviää varmaksi kuinka pitkään joudun olemaan täällä. Lääkärit ei ymmärrä mua. En mä haluu tehdä enää mitään ittelleni. Ne ei usko. Mulla on ikävä yksikköä...

Laihdutus sujuu ihan hyvin kun en pääse ahmimaan. Liikuntaa ei ole miltei ollenkaan kylläkään. Syön päivässä 800_-1200 kaloria, mutta en ole nälkäinen. Mun ruokahalu on kadonnut. Hyvä niin. Koitan saada painon terveellisissä rajoissa niihin lukemiin, jossa vaatteet taas mahtuisivat päälle. Mulla on ikävä mun lempifarkkuja...

Täällä osastolla on ollut aikaa miettiä kaikenlaista. Oon värittänyt aika paljon, pelanut wiitä ja kattonut tv:tä. Jos mä joudun jäämään tänne niin haluan vapaaehtoiseen hoitoon, koska silloin saa helpommin ulkoiluja plus muita aktiviteetteja. Mä kaipaan tekemistä.

Ancatten exä on ehkä täällä, mutta en ole varma siitäkään. (Laita mulle viestiä Ancatte!)

Postailen taas joskus kun jaksan. Viimeistään seuraavan hoitopalaverin jälkeen!